|
|
 |
|
 |
 |
|

|
Ideana oli suunnitella asiakkaalle järjestelmä markkinoiden sopivimmista komponenteista ja
tarvittaessa toimittaa myös komponentit sekä järjestelmän asennus ja koekäyttö.
Toiminta-ajatus ei kuitenkaan johtanut toivottuun menestykseen, koska muutamat alan harvoista kilpailijoista keksivät mainostaa, että heiltä saa suunnittelutyön ilmaiseksi. Toimintaa laajennettiin
ottamalla ohjelmaan edustuksia; mm. Denison, Hägglunds, Greer ym., jolloin suunnittelukustannukset voitiin kilpailijoiden tavoin piilottaa komponenttien ja järjestelmän hintaan. Järjestelmien
rakentamiseen tarvittava verstas perustettiin appiukon autotalliin Helsingin Pakilaan.
Insinööri Närhi oli teknisesti erittäin lahjakas, minkä johdosta askarreltiin mm. pneumaattisten logiikkajärjestelmien parissa ja siinä sivussa kokeiltiin omatekoisia fluidistoreja.
Myös patruunatekniikan edut tajuttiin varhain ja vuonna 1967 rakennettiin paperirullan kuljetusajoneuvon hydrostaattisen ajovoimansiirron venttiilistöt DIN-patruunoilla.
Onnettomuudeksi venttiilirungot valettiin suomugrafiittivaluraudasta, jonka
erikoistiivistettynä piti tihkumatta kestää ko. käyttöpaineet. Toisin kuitenkin kävi . Sujuvasti kulkevan ajoneuvon väylälle kehittyi ikävän näköinen öljyvana. Venttiilistöjä yritettiin aluksi korjailla Lock-Tite-nesteillä, jotka kuitenkaan eivät pystyneet öljyisiin venttiileihin. Öljystä yritettiin päästä eroon paistamalla venttiilejä appiukon sähköliedessä, jolloin naapuristokin sai
savuista osansa.
Myöhemmät patruunaventtiilistöjen rungot tehtiin kevytmetallista tai teräksestä ja niitä vietiin mm. Tanskaan |
|